When living in a multilingual environment you come across cultural differences not only in real life situations but also in words and language.  Words can create layers in languages that are culturally bounded into the society and give meaning to things and concepts.

There are words that can be mysterious in other languages and do not open up easily. These words need deeper understanding and clear explanation in order for us to grasp the meaning. A few of my favourite words that are quite unique in Finnish language are jokamiehen oikeudet, alaistaidot, sininen hetki, lenkkisauna, viileä viilipytty, vilvoittelu, työrauha and työhyvinvointi. These words are known to Finnish speakers, perhaps sininen hetki is known as the blue hour in some countries.  However, the concepts of the words do not necessarily open up to non-Finnish speakers.

Jokamiehen oikeudet

The freedom to roam, or "everyman's right", is an individual’s right to access certain public or privately owned land, forest lakes, and rivers for leisure or exercise in Finland. This right takes place only in Finland to my knowledge. It is not a universal right. Basically, you can wonder about freely in somebody else´s privately owned forest picking up blueberries or mushrooms for free without getting arrested.  In some countries this kind of activity is unheard of and you would most likely end up locked up, or a heavy fine to pay, if not killed by the landowner. So, Finns are really lucky to have this right and freedom to roam without getting into trouble.

Sininen hetki

Such a beautiful serene moment, just when the sun is setting, between dusk and darkness. I think it is most beautiful in the winter months when there is snow, and the landscape and light actually do turn blue. That is when the world seems very calm and safe. Almost magical. It´s always over too soon, and you never catch that perfect photo of it. However, it can be a very romantic time of the day.

Alaistaidot

This is an interesting word that I have come across. The English translation would be something like ”skills of being an employee´”. It sounds very strange in English and makes me puzzled, but alaistaidot I do understand. However, in Finnish it means one knows their duties and rights as an employee, as well as obligations within the company. The skills of being an employee means it is one’s responsibility to contribute to the working environment, the atmosphere, equality in the workplace, follow work ethics as well as being a team player. I have also heard someone say it means that you know your place within the company. Part of alaistaisdot means you are able to function independently and take responsibility for what you do or don’t do.

Vilvoittelu

This is actually the best part of the whole sauna experience. A saunajuoma goes together with this ritual. After vilvoittelu one is left relaxed, leave enough time for your body to adjust to your body temperature. This experience can have a very holistic meaning for your mind, body, and spirit as well as the soul.

Lenkkisauna

The weirdest thing ever in connection to keeping fit. A communal sauna experience that takes place every week in thousands of saunas. No pre-exercise is actually required. Just another excuse to enjoy the heat of the sauna. Then of course you have lauantaisauna, joulusauna, savusauna, hyörysauna, morsiussauna, juhannussauna, saunailta and so on.

So, living in Finland can be fun. It has a lot of benefits that we might take for granted. Lifestyle choices as well as our environment contribute to our wellbeing directly, it is worth making the right choices. Finnish language can be fun. You can play around with the words and make new words. Words can make the culture richer.

 As I often use my jokamiehen oikeudet in the forest by picking up berries and mushrooms I can also go jogging, cycling or canoeing in the nature. If I build up a sweat, I can go to lenkkisauna after my daily activities. If I am lucky enough I can do my vilvoittelu while the sininen hetki is on. All this healthy living also contributes directly to my työhyvinvointi and helps me work in balance and adds to my alaistaidot.  What more could one ask for.

 

Dwayne Woodroffe

Väkivaltatyön asiantuntija

Expert In Domestic Violence Intervention Work

Lyömätön Linja Espoossa ry

Vain uurastaminen tuo voiton, älä siis ole jänishousu, vanha kaveri. Käytä sisuasi, leikistä luopuminen on niin helppoa, sisun osoittaminen se voimille käy.

On helppoa itkeä hävinneensä – ja kuolla, on helppoa luopua leikistä ja ryömiä pakoon, mutta taistella silloin kun toivoa ei näy – sehän on parasta peliä.

Ja vaikka palaat jokaisesta ankarasta kamppailusta murtuneena ja lyötynä ja arpisena, niin yritä vielä kerran – kuolla on niin helppoa.

Eläminen se vaikeata on!

 Tahdon itse kiittää runon kirjoittajaa, vaikka en tiedä kuka hän on. Sanoma on selkeä ja se on kirjoitettu rehellisesti suoraan sanoen. Totuus on, että elämä on vaikeaa, kivuliasta, täynnä uhrauksia ja epäonnistumisia. Mutta silti meidän täytyy yrittää vielä kerran. Yksi vaikeus kerrallaan.

 Tapaan työssäni miehiä, joista suurin osa on myös isiä. Blogikirjoituksessani ajattelin pohtia isyyttä ja isyyden monimuotoisuutta, sekä haasteita. Jos lähden ajatuksesta, että jokainen isä haluaa lapselleen hyvää ja, että lapsi saa turvallisen elämän, elämän jossa lapsi pärjää ja nauttii. Toinen ajatus on se, että miten isä tämän nyt tekee tai saa aikaiseksi? Tämä on se työ, jota emme peruskoulussa opi. Lapsen syntymä saa meissä sen aikaiseksi, yhdeksän kuukautta odottelua ja sitten yksi elämämme suurimmista vastuista alkaa. Jo synnytyssalissa olo voi olla sama kuin kasaisi Ikean hyllyä ilman ohjeita. Ei tiedä mistä pitäisi aloittaa tai missä seistä, olona voi olla avuttomuus ja epätietoisuus. Siitä hetkestä eteenpäin uusi identiteetin palanen alkaa muodostumaan.

 Jos mietimme, miten isyys meissä itsessämme rakentuu, niin suurin ja merkittävin tekijä siinä on oma kokemus. Millainen isä ja äiti minulla on ollut? Tästä kokemuksesta voidaan tutkia ainakin kolmea eri palasta. Mitkä asiat koin omassa lapsuudessani hyvänä seilaisina, joita aion toistaa oman lapseni kanssa. Mitkä asiat koin huonona omissa vanhemmissani ja heidän kasvatuksessaan sellaisina, jota en aio toistaa oman lapseni kanssa. Kolmas tutkittava palikka on se mistä koin jääväni vaille omassa lapsuudessani, enkä halua, että oma lapseni jäisi vaille samasta asiasta. Nämä kokemukset ovat molemmilla vanhemmilla ja joskus näiden kokemusten sovittaminen vanhempien kesken yhdeksi kasvatusnäkemykseksi voi olla haasteellista.

 Monesti olen törmännyt työssäni siihen ajatukseen, että isyyttä ei olisi lupa harjoitella tai opetella. Se täytyisi osata ja siinä olisi oltava hyvä, eikä missään nimessä saisi tehdä virheitä oman lapsensa kanssa. Eikö juuri virheiden tekeminen opeta meitä. Vaadimmeko itseltämme joka päivä täyden kympin arvoista isyyttä? Voidaanko ajatella, että kasin arvoinen isyys on jo hyvää isyyttä. Se sallisi meille myös meidän virheemme ja mokamme. Ei katsota virheitämme huonommuutena vaan inhimillisyytenä. Jokainen meistä on mokannut joskus. Ei muuta kun pää pystyy ja yrittämään vielä kerran.

 

Ville Uurtio 

Väkivaltatyön asiantuntija

Lyömätön Linja Espoossa ry

 

Miksi minulla menee niin helposti hermot? Miksi en osaa riidellä ilman huutamista ja raivoamista? Miksi käytän väkivaltaa? Joskus väkivallan käytön alta voi löytyä tunnesäätelyvaikeuksia. Joillekin meistä tunteiden tunnistaminen ja tunteiden säätely on vaikeaa ja siksi voimme erilaisiin tunteisiin kuten suruun tai pettymykseen reagoida raivoamisella ja jopa fyysisellä väkivallalla. Useimmat meistä ovat oppineet jo pikkulapsina vanhempiemme ja muiden vuorovaikutussuhteidemme avulla tunnistamaan tunteitamme ja säätelemään niitä. Näin ei kuitenkaan ole kaikkien kohdalla, joka voi johtua mm. negatiivisista lapsuuden kokemuksista. Esimerkiksi lapsen mitätöinti, huomiotta jättäminen tai rankaisu tämän tunnereaktioiden aikana voi johtaa siihen, että lapsi oppii peittämään tunteensa ja jopa häpeämään niitä. Tämä taas johtaa siihen, että lapsi ei saa harjoitusta normaalien tunteiden, kuten vihan, käsittelyssä, eikä aikuisiälläkään osaa niitä tunteita käsitellä. Tunnesäätelytaitoja voi onneksi vielä opetella ja harjoitella aikuisenakin.

Jokainen voi itse harjoitella tunteiden tunnistamista ja tunteiden säätelyä. Harjoittelua helpottaa, kun siihen ottaa mukaan muita ihmisiä ja harjoittelee tunteita heidän kanssaan vuorovaikutussuhteessa. Näin pienet lapsetkin oppivat tunnistamaan omia tunteitaan; kuulostelemalla omia tuntemuksiaan, oman kehonsa reaktioita ja peilaamalla niitä muiden läheisten ihmisten tunteisiin. Aikuisenkin kannattaa siis keskittyä siihen miltä tunteet tuntuvat kehossa, opetella tunnistamaan ja nimeämään ne tunteet ja opetella hyväksymään ne. Myös tunteiden ilmaisu ja tunteista puhuminen auttaa tunteiden säätelyn ja hallinnan opettelussa. Kannattaa siis puhua läheisilleen omista tunteistaan ja harjoitella heidän kanssaan oikeanlaisten tunnerektioiden tekemistä. Tämä vaatii paljon harjoittelua ja aikaa, mutta on vaivan arvoista.

Tunteiden säätelyn harjoittelussa voi käyttää myös tietoista läsnäoloa, eli erilaisia mindfullnes-harjoituksia. Näissä harjoituksissa on tarkoitus tietoisesti antaa itselleen pieni lepotauko niistä vaikeista tunteista ja oppia tunnistamaan miten omat tunteet toimivat ja koska niitä pitäisi säädellä. Tietoista läsnäoloa voi harjoittaa aivan lyhyissä pätkissä esim. ruuhkabussissa tai jossakin vuorovaikutustilanteessa. Tärkeää olisi päivittäinen harjoittelu, jotta vaikean paikan tullen osaa ottaa tietoisen läsnäolon keinot myös käyttöön. Tietoinen läsnäolo on nimensä mukaisesti nykyiseen olotilaan ja omaan kehoonsa tietoisesti keskittymistä. Tietoista läsnäoloa voit harjoittaa muun muassa keskittymällä hengitykseesi tai siihen miltä jalkasi tuntuvat maata vasten. Kun keskityt hengitykseesi, niin voimakkaat tunnereaktiot laantuvat melkein huomaamatta ja voit käsitellä tunnetta ilman suuria reaktioita. Hyviä apukeinoja tunteiden hallintaan ja tietoisen läsnäolon harjoittamiseen ovat myös erilaiset rentoutusharjoitukset ja meditaation harrastaminen.

Rentoutus ja meditaatio ovat aiheita, jotka ovat itselleni sydäntä lähellä. Toimin sosiaalialan töideni ohella myös meditaatio- ja rentoutusohjaajana ja harjoitan itse meditaatiota. Olen myös suositellut sosiaalialan asiakkailleni erilaisia rentoutusharjoituksia, mindfulnessin käyttöä ja joillekin jopa meditaation harjoittamista. Suuri osa asiakkaistani on saanut hyötyä erilaisista rentoutusmenetelmistä mm. ahdistukseen, stressiin ja tunteiden parempaan hallintaan. Asiakkaani ovat myös kertoneet harjoitusteni olleen tarpeeksi helppoja toteutettavaksi normaalissa arjessa ja jopa keskellä suuria tunteita.

Halusin kehittää harjoituksen, jonka henkilö voisi tehdä, kun hän on keskellä aggression tunnetta ja pelkää käyttävänsä väkivaltaa. Aggression on tunne, jonka taustalla voi olla erilaisia muita negatiivisia tunteita kuten vihaa tai häpeää. Aggressio ei kuitenkaan ole vielä minkäänlainen teko, vaan pelkästään tunne. Joillakin henkilöillä, joissakin tilanteissa aggressio voi johtaa peruuttamattomiin tekoihin, kuten väkivaltaan. Meillä kaikilla on kuitenkin kyky hallita tunteitamme, jotkut meistä vain tarvitsevat hieman harjoitusta näin voimakkaiden tunteiden hallintaan. Harjoitteen tarkoituksena on syvän palleahengityksen, rentouttavan musiikin ja puheen keinoin laukaista kehon jännitystiloja, rauhoittaa hengitystä ja laskea aggression tunteita ja näin ehkäistä väkivallan käyttöä. Halusin tehdä harjoitteesta tarpeeksi lyhyen ja ytimekkään, jotta sitä voi käyttää halutessaan joko päivittäin tai riidan aikana otettavan aikalisän aikana. (aikalisä on työkalu, jota käytetään esim. riitatilanteissa, niin, että sovitaan aikalisä, jonka aikana molemmat riidan osapuolet saavat aikaa ja tilaa rauhoittua ja jonka jälkeen riidan aiheeseen palataan takaisin rauhallisesti keskustellen). Uskon, että harjoite sopii kaikille väkivallan kanssa kamppaileville iästä, sukupuolesta ja teoista riippumatta.

Istu hetkeksi alas, ota hyvä asento, avaa tämä linkki sulje silmäsi ja rentoudu hetkeksi.

Kiitos, että kokeilit harjoitusta. Toivottavasti siitä oli sinulle apua.

Netistä voit löytää lisää tietoa tunteiden säätelystä, erilaisista rentoutusmenetelmistä, mindfulnessista ja meditaatiosta. Sieltä on myös helppo löytää erilaisia rentoutusharjoituksia videoina, äänitteinä ja kirjoitettuina ohjeina. Kannattaa tutkia tarjontaa ja etsiä juuri itselleen sopivat harjoitteet ja kokeilla niitä eri tilanteissa. Mahdollista on myös, etteivät rentoutusharjoitukset sovi sinulle. Silloin kannattaa rentoutua muilla, itselleen sopivilla, keinoilla. Kokeile vaikka lenkkeilyä, musiikin kuuntelua, piirtämistä tai vaikka vain saunan löylyissä istumista. Voit myös halutessasi ottaa minuun tai väkivaltatyön kollegoihini yhteyttä, niin voimme yhdessä käsitellä tunteitasi, kokeilla erilaisia rentoutusmenetelmiä tai vaikka ilmoittaa sinut vertaistukiryhmään, jossa näitä teemoja käsitellään.

Rentouttavaa ja väkivallatonta kesää!

 

Jennika Tuomola

Väkivaltatyön asiantuntija, Meditaatio- ja rentoutusohjaaja

Lyömätön Linja Espoossa ry

The Covid-19 virus is still here. It is real and it has been affecting us all for months now. Never in my life have I experienced a time when rapid changes, in many areas of life, have been made in such a short period of time.

The virus has been affecting our daily way of life and this has forced us to rethink our routines. These have been scary times for all of us and some have been hit harder than others. It has forced us to brainstorm to find new ways of doing things, which is not necessarily a bad thing.  The virus has forced us to think outside the box.

In Lyömätön Linja, we have also had to think outside the box of how to carry out the work differently. We have had to figure out how best we could meet the client´s needs in this new situation. We have come to realize that our services have become even more significant and important during these difficult times. We have had clients who have expressed that our services are actually one of the only contacts or places to go during the lockdown. That´s quite a thought. We have been available every weekday to our clients.

Globally, the whole world has been thinking outside the box in the recent months. Not only with Covid-19, but with racism as well. Many people and institutions are currently focusing on what needs to be done in order to make this world a safer and more equal place for everyone. New and fresh ideas are badly needed. A lot of us are and have been in a uncomfortable zone for a long time and yet, we have uncertain times ahead of us. An Important question here is “How do we do things differently in these circumstances?”

Certainly, the old routines and ways of thinking must go out of the window. So, thinking outside the box is more important than ever. For some, it means that they have realized that they must break the silence and join the fight against racism. Support is needed for change to happen.

 

Here are some tools for your toolbox for thinking outside the box.

It is good to simplify things when solving problems, why not try to lay it out as if you were explaining it to a child. Slowly and with simple wordings. You can try to think a loud, spell it out, sing a song if it helps you. My wife writes rap-lyrics when she needs to think outside the box. I must say she has gotten some amazing results. Draw a picture or do a mind-map to clarify the situation. Challenge yourself by asking critical questions like what would I do differently in order to make the boat go faster.

Thinking outside the box can actually reveal that we may sometimes have harmful thinking patterns of our own. Or we are just following the leader, who is actually misguiding us. It is easy to agree with someone who is sounding very convincing, especially if you have a need to please them.

Thinking outside the box has nothing to do with who is right, who is wrong, who is guilty, who has the most experience, who is most senior or a leader or who has the biggest salary. The best ideas can come from anyone and at anytime. Give others a chance, even if you do not like them.

When thinking of Covid-19, it has been amazing that a lot of people have been able to adjust in these kind of challenging times. I hope we can beat this virus soon, but I believe we have to do it together. Everyone is responsible to do their part. The consequences of this pandemic are costly, but we at Lyömätön Linja are ready to do our share to help those in need.

What comes to racism, it seems like we still have a lot of work ahead us. I might need to write another blog about that. Let´s see.

 

Stay safe, call us if you need to talk, reach out if you feel the need to. We are here for you.

 

"We must learn to live together as brothers or perish together as fools"

Martin Luther King, Jr.

 

" If you are neutral in situations of injustice, you have chosen the side of the oppressor."

Desmond Tutu

 

"The time is always right to do what is right"

Martin Luther King, Jr

 

 Dwayne Woodroffe

Expert in Domestic Violence Preventive Work

 

 

Edellinen, Lyömättömän Linjan maaliskuussa julkaisema blogi päättyi sanoihin: ”Jäämme odottamaan, mitä muuta uutta kevät tuo tullessaan!”

Kevät todella toi jotain uutta. Tilanteen, johon emme kukaan osanneet varautua. Tällä hetkellä eristäytymistä on eletty noin kuukauden päivät ja siihen on jollain tavalla totuttu, kuka enemmän, kuka vähemmän. Eräs asiakas vertasi tilannetta elokuvaan Päiväni murmelina, jossa päähenkilö eli saman päivän uudelleen ja uudelleen. Tylsyys ja yksitoikkoisuus uhkaakin helposti arjessa, jossa sosiaalista kanssakäymistä ja liikkumista on rajoitettu.

Millä tavalla koronaan reagoi, riippuu siitä, miten se mm. on vaikuttanut työntekoon, kuuluuko itse riskiryhmään tai kuuluuko siihen joku läheinen. Toisaalta on löydettävissä yhteisiä keinoja, joilla eristyksen aiheuttamasta poikkeustilasta voi selviytyä.

Tänä eristäytymisen aikana kotona olemista on monella enemmän kuin kenties koskaan aikaisemmin. Ongelmat voivat kärjistyä. Olemme pyrkineet tukemaan perheitä tässä haastavassa tilanteessa. Meillä Lyömättömässä Linjassa suuri osa asiakastyöstä on siirretty etätapaamisiksi, mutta osa yksilötapaamisista on vielä pidetty kasvokkain toimistolla. Tällä hetkellä toimii aktiivisesti kaksi etäryhmää: Veturi (suomenkielinen väkivallan katkaisuryhmä) ja EVVK (englanninkielinen väkivallankatkaisu-ryhmä). Toimin itse Veturin ohjaajana. Kaikkien ryhmäläisten kokemus on sama: Jotain puuttuu, mutta toisaalta osallistuminen etäryhmään on huomattavasti parempi, kuin olla kokonaan ilman ryhmää. Nyt on entistä tärkeämpää pitää yllä palveluja, joilla katkaistaan ja ennaltaehkäistään perheväkivaltaa.  

Kysyin Veturin miehiltä, miten he ovat selvinneet kriisin aikana ja minkälaisia selviytymiskeinoja he ovat käyttäneet. Kun samaan aikaan kuulee uutisissa hälyttäviä tietoja perheväkivallan kasvusta, paljastuu, että ryhmäläisillä on mennyt olosuhteisiin nähden yllättävän hyvin. Miten se on mahdollista? Mikä on resepti, jolla miehet ovat selvinneet näinkin hyvin?

Normalisointi. Epänormaalissa tilanteessa on normaalia, että tunteet vaihtelevat. Yhden ryhmäläisen mukaan perheessä kiukutellaan vuorotellen. Se on sallittua, että kiukuttaa, mutta kokonaisuuden kannalta on hyvä, ettei kiukutella yhtä aikaa.

Muutosvaiheiden ymmärtäminen. Tämä on muutos siinä missä muutkin muutokset. Ihminen käy muutoksessa läpi erilaisia vaiheita shokkivaiheesta selviytymiseen, romahduksesta uusien mahdollisuuksien löytymiseen. Jos tänään menee huonosti, ei kannata tehdä siitä liian pitkiä johtopäätöksiä. Todennäköisesti huomenna on paljon parempi päivä.

Henkisten resurssien suojeleminen ja ylläpitäminen. Kun ajat ovat vaikeat, ei kuluteta henkisiä resursseja vaan keskitytään löytämään tilanteesta positiivisia puolia. Sen tiedostaminen, että kriisi on välivaihe, auttaa myös.  Menemme tästä läpi yhdessä, ehkä jopa vahvistumme.

Arjen pienien, hyvien hetkien korostaminen ja toisen huomioiminen. Miesten puheissa korostuu myös kiitollisuus. Vaikeasta tilanteesta huolimatta on aina löydettävissä asioita, jotka ovat hyvin. Halutaan myös huomioida enemmän toinen. Antaa hänelle aikaa. Kun arjen pienet, hyvät hetket korostuvat, epäkohdatkin saavat pienemmät mittasuhteet.  

Selkeä päivärutiini. Myös etätöissä ja etäkoulussa on tärkeä erottaa työ- ja vapaa-aika. Etäkonttorin ja etäkoulun ovet on hyvä sulkea aikataulun mukaan ja vaihtaa vapaalle.

Puhuminen on kultaa. Puhuminen, omien tunteiden sanoittaminen, on ehkä kaikkein tärkeintä. Ryhmäläiset kannustavatkin puhumaan kotona, muille läheisille ja tarvittaessa myös ammattiauttajille.

Väkivallan Katkaisuohjelmassa opitut keinot ovat viimeisen kuukauden aikana olleet todellisessa testissä. Ryhmän miehet ovat löytäneet toimivampia välineitä tunteiden käsittelyyn. Omista tunteista puhuminen, käyttäytymiseen liittyvien haasteiden tunnistaminen ja tunnustaminen, oman heikkouden myöntäminen, avun hakeminen, ja empatiakyvyn vahvistaminen ovat tässä tilanteessa valttia.  Näillä työkaluilla ratkotaan ristiriitatilanteita rakentavammin ja selvitään kohti valoisampaa tulevaisuutta.

Päiväni murmelina elokuvassa päivä toistui samana, mutta mies jalostui, muuttui ja lopulta pääsi eroon kirouksesta. Vähitellen koronakin katoaa ja tilanne normalisoituu. Se, miten nyt elämme, vaikuttaa siihen, millaisen maailman silloin kohtaamme.

 

Miika Peltonen

Väkivaltatyön asiantuntija

Lyömätön Linja Espoossa ry

facebook_page_plugin