Miksi minulla menee niin helposti hermot? Miksi en osaa riidellä ilman huutamista ja raivoamista? Miksi käytän väkivaltaa? Joskus väkivallan käytön alta voi löytyä tunnesäätelyvaikeuksia. Joillekin meistä tunteiden tunnistaminen ja tunteiden säätely on vaikeaa ja siksi voimme erilaisiin tunteisiin kuten suruun tai pettymykseen reagoida raivoamisella ja jopa fyysisellä väkivallalla. Useimmat meistä ovat oppineet jo pikkulapsina vanhempiemme ja muiden vuorovaikutussuhteidemme avulla tunnistamaan tunteitamme ja säätelemään niitä. Näin ei kuitenkaan ole kaikkien kohdalla, joka voi johtua mm. negatiivisista lapsuuden kokemuksista. Esimerkiksi lapsen mitätöinti, huomiotta jättäminen tai rankaisu tämän tunnereaktioiden aikana voi johtaa siihen, että lapsi oppii peittämään tunteensa ja jopa häpeämään niitä. Tämä taas johtaa siihen, että lapsi ei saa harjoitusta normaalien tunteiden, kuten vihan, käsittelyssä, eikä aikuisiälläkään osaa niitä tunteita käsitellä. Tunnesäätelytaitoja voi onneksi vielä opetella ja harjoitella aikuisenakin.

Jokainen voi itse harjoitella tunteiden tunnistamista ja tunteiden säätelyä. Harjoittelua helpottaa, kun siihen ottaa mukaan muita ihmisiä ja harjoittelee tunteita heidän kanssaan vuorovaikutussuhteessa. Näin pienet lapsetkin oppivat tunnistamaan omia tunteitaan; kuulostelemalla omia tuntemuksiaan, oman kehonsa reaktioita ja peilaamalla niitä muiden läheisten ihmisten tunteisiin. Aikuisenkin kannattaa siis keskittyä siihen miltä tunteet tuntuvat kehossa, opetella tunnistamaan ja nimeämään ne tunteet ja opetella hyväksymään ne. Myös tunteiden ilmaisu ja tunteista puhuminen auttaa tunteiden säätelyn ja hallinnan opettelussa. Kannattaa siis puhua läheisilleen omista tunteistaan ja harjoitella heidän kanssaan oikeanlaisten tunnerektioiden tekemistä. Tämä vaatii paljon harjoittelua ja aikaa, mutta on vaivan arvoista.

Tunteiden säätelyn harjoittelussa voi käyttää myös tietoista läsnäoloa, eli erilaisia mindfullnes-harjoituksia. Näissä harjoituksissa on tarkoitus tietoisesti antaa itselleen pieni lepotauko niistä vaikeista tunteista ja oppia tunnistamaan miten omat tunteet toimivat ja koska niitä pitäisi säädellä. Tietoista läsnäoloa voi harjoittaa aivan lyhyissä pätkissä esim. ruuhkabussissa tai jossakin vuorovaikutustilanteessa. Tärkeää olisi päivittäinen harjoittelu, jotta vaikean paikan tullen osaa ottaa tietoisen läsnäolon keinot myös käyttöön. Tietoinen läsnäolo on nimensä mukaisesti nykyiseen olotilaan ja omaan kehoonsa tietoisesti keskittymistä. Tietoista läsnäoloa voit harjoittaa muun muassa keskittymällä hengitykseesi tai siihen miltä jalkasi tuntuvat maata vasten. Kun keskityt hengitykseesi, niin voimakkaat tunnereaktiot laantuvat melkein huomaamatta ja voit käsitellä tunnetta ilman suuria reaktioita. Hyviä apukeinoja tunteiden hallintaan ja tietoisen läsnäolon harjoittamiseen ovat myös erilaiset rentoutusharjoitukset ja meditaation harrastaminen.

Rentoutus ja meditaatio ovat aiheita, jotka ovat itselleni sydäntä lähellä. Toimin sosiaalialan töideni ohella myös meditaatio- ja rentoutusohjaajana ja harjoitan itse meditaatiota. Olen myös suositellut sosiaalialan asiakkailleni erilaisia rentoutusharjoituksia, mindfulnessin käyttöä ja joillekin jopa meditaation harjoittamista. Suuri osa asiakkaistani on saanut hyötyä erilaisista rentoutusmenetelmistä mm. ahdistukseen, stressiin ja tunteiden parempaan hallintaan. Asiakkaani ovat myös kertoneet harjoitusteni olleen tarpeeksi helppoja toteutettavaksi normaalissa arjessa ja jopa keskellä suuria tunteita.

Halusin kehittää harjoituksen, jonka henkilö voisi tehdä, kun hän on keskellä aggression tunnetta ja pelkää käyttävänsä väkivaltaa. Aggression on tunne, jonka taustalla voi olla erilaisia muita negatiivisia tunteita kuten vihaa tai häpeää. Aggressio ei kuitenkaan ole vielä minkäänlainen teko, vaan pelkästään tunne. Joillakin henkilöillä, joissakin tilanteissa aggressio voi johtaa peruuttamattomiin tekoihin, kuten väkivaltaan. Meillä kaikilla on kuitenkin kyky hallita tunteitamme, jotkut meistä vain tarvitsevat hieman harjoitusta näin voimakkaiden tunteiden hallintaan. Harjoitteen tarkoituksena on syvän palleahengityksen, rentouttavan musiikin ja puheen keinoin laukaista kehon jännitystiloja, rauhoittaa hengitystä ja laskea aggression tunteita ja näin ehkäistä väkivallan käyttöä. Halusin tehdä harjoitteesta tarpeeksi lyhyen ja ytimekkään, jotta sitä voi käyttää halutessaan joko päivittäin tai riidan aikana otettavan aikalisän aikana. (aikalisä on työkalu, jota käytetään esim. riitatilanteissa, niin, että sovitaan aikalisä, jonka aikana molemmat riidan osapuolet saavat aikaa ja tilaa rauhoittua ja jonka jälkeen riidan aiheeseen palataan takaisin rauhallisesti keskustellen). Uskon, että harjoite sopii kaikille väkivallan kanssa kamppaileville iästä, sukupuolesta ja teoista riippumatta.

Istu hetkeksi alas, ota hyvä asento, avaa tämä linkki sulje silmäsi ja rentoudu hetkeksi.

Kiitos, että kokeilit harjoitusta. Toivottavasti siitä oli sinulle apua.

Netistä voit löytää lisää tietoa tunteiden säätelystä, erilaisista rentoutusmenetelmistä, mindfulnessista ja meditaatiosta. Sieltä on myös helppo löytää erilaisia rentoutusharjoituksia videoina, äänitteinä ja kirjoitettuina ohjeina. Kannattaa tutkia tarjontaa ja etsiä juuri itselleen sopivat harjoitteet ja kokeilla niitä eri tilanteissa. Mahdollista on myös, etteivät rentoutusharjoitukset sovi sinulle. Silloin kannattaa rentoutua muilla, itselleen sopivilla, keinoilla. Kokeile vaikka lenkkeilyä, musiikin kuuntelua, piirtämistä tai vaikka vain saunan löylyissä istumista. Voit myös halutessasi ottaa minuun tai väkivaltatyön kollegoihini yhteyttä, niin voimme yhdessä käsitellä tunteitasi, kokeilla erilaisia rentoutusmenetelmiä tai vaikka ilmoittaa sinut vertaistukiryhmään, jossa näitä teemoja käsitellään.

Rentouttavaa ja väkivallatonta kesää!

 

Jennika Tuomola

Väkivaltatyön asiantuntija, Meditaatio- ja rentoutusohjaaja

Lyömätön Linja Espoossa ry

Edellinen, Lyömättömän Linjan maaliskuussa julkaisema blogi päättyi sanoihin: ”Jäämme odottamaan, mitä muuta uutta kevät tuo tullessaan!”

Kevät todella toi jotain uutta. Tilanteen, johon emme kukaan osanneet varautua. Tällä hetkellä eristäytymistä on eletty noin kuukauden päivät ja siihen on jollain tavalla totuttu, kuka enemmän, kuka vähemmän. Eräs asiakas vertasi tilannetta elokuvaan Päiväni murmelina, jossa päähenkilö eli saman päivän uudelleen ja uudelleen. Tylsyys ja yksitoikkoisuus uhkaakin helposti arjessa, jossa sosiaalista kanssakäymistä ja liikkumista on rajoitettu.

Millä tavalla koronaan reagoi, riippuu siitä, miten se mm. on vaikuttanut työntekoon, kuuluuko itse riskiryhmään tai kuuluuko siihen joku läheinen. Toisaalta on löydettävissä yhteisiä keinoja, joilla eristyksen aiheuttamasta poikkeustilasta voi selviytyä.

Tänä eristäytymisen aikana kotona olemista on monella enemmän kuin kenties koskaan aikaisemmin. Ongelmat voivat kärjistyä. Olemme pyrkineet tukemaan perheitä tässä haastavassa tilanteessa. Meillä Lyömättömässä Linjassa suuri osa asiakastyöstä on siirretty etätapaamisiksi, mutta osa yksilötapaamisista on vielä pidetty kasvokkain toimistolla. Tällä hetkellä toimii aktiivisesti kaksi etäryhmää: Veturi (suomenkielinen väkivallan katkaisuryhmä) ja EVVK (englanninkielinen väkivallankatkaisu-ryhmä). Toimin itse Veturin ohjaajana. Kaikkien ryhmäläisten kokemus on sama: Jotain puuttuu, mutta toisaalta osallistuminen etäryhmään on huomattavasti parempi, kuin olla kokonaan ilman ryhmää. Nyt on entistä tärkeämpää pitää yllä palveluja, joilla katkaistaan ja ennaltaehkäistään perheväkivaltaa.  

Kysyin Veturin miehiltä, miten he ovat selvinneet kriisin aikana ja minkälaisia selviytymiskeinoja he ovat käyttäneet. Kun samaan aikaan kuulee uutisissa hälyttäviä tietoja perheväkivallan kasvusta, paljastuu, että ryhmäläisillä on mennyt olosuhteisiin nähden yllättävän hyvin. Miten se on mahdollista? Mikä on resepti, jolla miehet ovat selvinneet näinkin hyvin?

Normalisointi. Epänormaalissa tilanteessa on normaalia, että tunteet vaihtelevat. Yhden ryhmäläisen mukaan perheessä kiukutellaan vuorotellen. Se on sallittua, että kiukuttaa, mutta kokonaisuuden kannalta on hyvä, ettei kiukutella yhtä aikaa.

Muutosvaiheiden ymmärtäminen. Tämä on muutos siinä missä muutkin muutokset. Ihminen käy muutoksessa läpi erilaisia vaiheita shokkivaiheesta selviytymiseen, romahduksesta uusien mahdollisuuksien löytymiseen. Jos tänään menee huonosti, ei kannata tehdä siitä liian pitkiä johtopäätöksiä. Todennäköisesti huomenna on paljon parempi päivä.

Henkisten resurssien suojeleminen ja ylläpitäminen. Kun ajat ovat vaikeat, ei kuluteta henkisiä resursseja vaan keskitytään löytämään tilanteesta positiivisia puolia. Sen tiedostaminen, että kriisi on välivaihe, auttaa myös.  Menemme tästä läpi yhdessä, ehkä jopa vahvistumme.

Arjen pienien, hyvien hetkien korostaminen ja toisen huomioiminen. Miesten puheissa korostuu myös kiitollisuus. Vaikeasta tilanteesta huolimatta on aina löydettävissä asioita, jotka ovat hyvin. Halutaan myös huomioida enemmän toinen. Antaa hänelle aikaa. Kun arjen pienet, hyvät hetket korostuvat, epäkohdatkin saavat pienemmät mittasuhteet.  

Selkeä päivärutiini. Myös etätöissä ja etäkoulussa on tärkeä erottaa työ- ja vapaa-aika. Etäkonttorin ja etäkoulun ovet on hyvä sulkea aikataulun mukaan ja vaihtaa vapaalle.

Puhuminen on kultaa. Puhuminen, omien tunteiden sanoittaminen, on ehkä kaikkein tärkeintä. Ryhmäläiset kannustavatkin puhumaan kotona, muille läheisille ja tarvittaessa myös ammattiauttajille.

Väkivallan Katkaisuohjelmassa opitut keinot ovat viimeisen kuukauden aikana olleet todellisessa testissä. Ryhmän miehet ovat löytäneet toimivampia välineitä tunteiden käsittelyyn. Omista tunteista puhuminen, käyttäytymiseen liittyvien haasteiden tunnistaminen ja tunnustaminen, oman heikkouden myöntäminen, avun hakeminen, ja empatiakyvyn vahvistaminen ovat tässä tilanteessa valttia.  Näillä työkaluilla ratkotaan ristiriitatilanteita rakentavammin ja selvitään kohti valoisampaa tulevaisuutta.

Päiväni murmelina elokuvassa päivä toistui samana, mutta mies jalostui, muuttui ja lopulta pääsi eroon kirouksesta. Vähitellen koronakin katoaa ja tilanne normalisoituu. Se, miten nyt elämme, vaikuttaa siihen, millaisen maailman silloin kohtaamme.

 

Miika Peltonen

Väkivaltatyön asiantuntija

Lyömätön Linja Espoossa ry

Joulu on taas! On aika laskeutua arjen kiireistä ja kokoontua yhteen nauttimaan läheisten seurasta. Joskus mielikuvien jouluidylliin tulee säröjä, kun paineet, odotukset ja ylipäätään puhumatta jääneet mieltä hiertävät asiat nousevat pintaan.

Haluamme antaa joululahjan, jonka voi tallettaa mieleen tunteita nostattavien tilanteiden varalle. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa, mihin asti tilanteet etenevät. Olkoon jokaisen joulu sopuisa ja rauhallinen!

 

Mika Värränkivi

Väkivaltatyön asiantuntija

Lyömätön Linja Espoossa Ry

Vuosi 2019 oli Linjoilla monipuolinen ja mielenkiintoinen. Vuoden aikana ohjelmassamme oli mukana 171 asiakasta, joista 33 maahanmuuttajamiehille suunnatussa Miehen Linja -palvelussa. Näistä asiakkaista iso osa osallistui erilaisiin vertaisryhmiimme, joita viime vuoden aikana järjestettiin yhteensä yhdeksän.

Ryhmätoiminnat näkyvät toiminnassamme vahvasti myös kevätkaudella 2020. Keväällä tavoitteenamme on pyöräyttää käyntiin yhteensä viisi ryhmää: Veturi – väkivallankatkaisuryhmä, EVVK – englanninkielinen väkivallankatkaisuryhmä, jatkoryhmä Veturin jo läpikäyneille sekä ennaltaehkäisevät vertaistukea tarjoavat ryhmämme Isi Tuli!- isäryhmä sekä maahanmuuttajamiehille suunnattu Dusti-ryhmä.

Yksi viime vuoden mieleenpainuvimmista kokemuksista oli opintomatkamme Barcelonaan ja myöskään vuosi 2020 ei näytä kansainvälisen ja yli maan rajojen ulottuvan yhteistyön ja oppimisen kannalta yhtään hiljaisemmalta. Pohjoismainen osaaminen sukupuoleen perustuvan väkivallan suhteen on herättänyt kiinnostusta itänaapurissamme, ja keväällä tulemmekin tapaamaan venäläisiä kollegoitamme yhteisen projektin myötä sekä täällä Espoossa että myöhemmin vuoden aikana Pietarissa. Projektin tarkoituksena on jakaa osaamista väkivaltatyön asiantuntijoiden kesken pohjoismaista (Suomesta ja Islannista) sekä Venäjältä (Pietarista sekä Arkangelista), luoda kestävää yhteistyötä, ehkäistä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja parantaa sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Aktiivinen koulutustoimintamme myös Suomessa jatkuu edelleen. Keväällä suuntaamme ainakin Kajaaniin väkivallankatkaisuohjelmamme jatkoprosessikoulutuksen kanssa ja koulutamme alueen sosiaalialan ammattilaisia. Prosessikoulutuksiemme tarkoitus on antaa eväitä lähisuhde- ja perheväkivaltaa käyttäneiden kanssa työskentelyyn.

Kevätkaudella 2020 jatkuu aktiivinen yhteistyö myös jo olemassa olevien verkostojemme kanssa, joista yksi on Ison Omenan palvelutorilla maanantaisin 13.1.2020- 29.6.2020 klo 14.00-18.00. palveleva Eron ensiapupiste.  Eron ensiapupisteellä päivystämme kevään aikana ainakin kahteen kertaan.

Jäämme odottamaan, mitä muuta uutta kevät tuo tullessaan!

 

Tanja Tanskanen

Väkivaltatyön asiantuntija

Lyömätön Linja Espoossa Ry

No country is immune to Domestic violence or Gender based violence. Similar organizations such as Lyömätön Linja exist in other European countries. In October of 2019 Lyömätön Linja was able to visit two separate organizations that work with the phenomena of violence in Barcelona Spain.

We visited two different organizations who work with perpetrators of violence and with victims of violence.

The purpose of our visit was to share our experiences and see what we may have in common, and of course to learn from their expertise, methods and practices. Visiting such organizations in another country also gives us motivation and energy to go on in our own daily work. It gives us a boost, that we are doing very meaningful work.

The first organization that we visited was called Conexus. They are a non-profit organization that was founded in 2010, which offers specialized counselling programs for men suffering from relationship problems, or who have used violence within the relationship or family.  Clients can come to the services of Conexus voluntarily or by referral if there has been a crisis in the relationship. Alternatively, other organizations such as social movements can refer clients to the services of Conexus. Conexus also offers men closed group activity which consist of ten to fifteen sessions based on themes such as, what is violence, the meaning of it to the men, masculinity and they also do mindfulness.

The second organization was called Exil. They are also a non-profit organization that was founded in 1976 and works with female victims of violence, children who have been victims of mistreatment, sexual abuse and domestic violence. Exil also works with people who have been exiled and are victims of war, persecution, violence or torture. Exil also runs groups for women who have suffered violence from Macho men.

Barcelona gave us nice weather, peaceful streets, beautiful Gaudi buildings, tasty tapas and plenty to remember here in November rain in Espoo.

 

Dwayne Woodroffe

Väkivaltatyön asiantuntija

Expert in Domestic Violence & Intervention Work

Lyömätön Linja Espoossa ry

 

For more information:

http://www.conexus.cat/index.php?lang=eng

http://www.centroexil.org/

facebook_page_plugin