Miksi minulla menee niin helposti hermot? Miksi en osaa riidellä ilman huutamista ja raivoamista? Miksi käytän väkivaltaa? Joskus väkivallan käytön alta voi löytyä tunnesäätelyvaikeuksia. Joillekin meistä tunteiden tunnistaminen ja tunteiden säätely on vaikeaa ja siksi voimme erilaisiin tunteisiin kuten suruun tai pettymykseen reagoida raivoamisella ja jopa fyysisellä väkivallalla. Useimmat meistä ovat oppineet jo pikkulapsina vanhempiemme ja muiden vuorovaikutussuhteidemme avulla tunnistamaan tunteitamme ja säätelemään niitä. Näin ei kuitenkaan ole kaikkien kohdalla, joka voi johtua mm. negatiivisista lapsuuden kokemuksista. Esimerkiksi lapsen mitätöinti, huomiotta jättäminen tai rankaisu tämän tunnereaktioiden aikana voi johtaa siihen, että lapsi oppii peittämään tunteensa ja jopa häpeämään niitä. Tämä taas johtaa siihen, että lapsi ei saa harjoitusta normaalien tunteiden, kuten vihan, käsittelyssä, eikä aikuisiälläkään osaa niitä tunteita käsitellä. Tunnesäätelytaitoja voi onneksi vielä opetella ja harjoitella aikuisenakin.

Jokainen voi itse harjoitella tunteiden tunnistamista ja tunteiden säätelyä. Harjoittelua helpottaa, kun siihen ottaa mukaan muita ihmisiä ja harjoittelee tunteita heidän kanssaan vuorovaikutussuhteessa. Näin pienet lapsetkin oppivat tunnistamaan omia tunteitaan; kuulostelemalla omia tuntemuksiaan, oman kehonsa reaktioita ja peilaamalla niitä muiden läheisten ihmisten tunteisiin. Aikuisenkin kannattaa siis keskittyä siihen miltä tunteet tuntuvat kehossa, opetella tunnistamaan ja nimeämään ne tunteet ja opetella hyväksymään ne. Myös tunteiden ilmaisu ja tunteista puhuminen auttaa tunteiden säätelyn ja hallinnan opettelussa. Kannattaa siis puhua läheisilleen omista tunteistaan ja harjoitella heidän kanssaan oikeanlaisten tunnerektioiden tekemistä. Tämä vaatii paljon harjoittelua ja aikaa, mutta on vaivan arvoista.

Tunteiden säätelyn harjoittelussa voi käyttää myös tietoista läsnäoloa, eli erilaisia mindfullnes-harjoituksia. Näissä harjoituksissa on tarkoitus tietoisesti antaa itselleen pieni lepotauko niistä vaikeista tunteista ja oppia tunnistamaan miten omat tunteet toimivat ja koska niitä pitäisi säädellä. Tietoista läsnäoloa voi harjoittaa aivan lyhyissä pätkissä esim. ruuhkabussissa tai jossakin vuorovaikutustilanteessa. Tärkeää olisi päivittäinen harjoittelu, jotta vaikean paikan tullen osaa ottaa tietoisen läsnäolon keinot myös käyttöön. Tietoinen läsnäolo on nimensä mukaisesti nykyiseen olotilaan ja omaan kehoonsa tietoisesti keskittymistä. Tietoista läsnäoloa voit harjoittaa muun muassa keskittymällä hengitykseesi tai siihen miltä jalkasi tuntuvat maata vasten. Kun keskityt hengitykseesi, niin voimakkaat tunnereaktiot laantuvat melkein huomaamatta ja voit käsitellä tunnetta ilman suuria reaktioita. Hyviä apukeinoja tunteiden hallintaan ja tietoisen läsnäolon harjoittamiseen ovat myös erilaiset rentoutusharjoitukset ja meditaation harrastaminen.

Rentoutus ja meditaatio ovat aiheita, jotka ovat itselleni sydäntä lähellä. Toimin sosiaalialan töideni ohella myös meditaatio- ja rentoutusohjaajana ja harjoitan itse meditaatiota. Olen myös suositellut sosiaalialan asiakkailleni erilaisia rentoutusharjoituksia, mindfulnessin käyttöä ja joillekin jopa meditaation harjoittamista. Suuri osa asiakkaistani on saanut hyötyä erilaisista rentoutusmenetelmistä mm. ahdistukseen, stressiin ja tunteiden parempaan hallintaan. Asiakkaani ovat myös kertoneet harjoitusteni olleen tarpeeksi helppoja toteutettavaksi normaalissa arjessa ja jopa keskellä suuria tunteita.

Halusin kehittää harjoituksen, jonka henkilö voisi tehdä, kun hän on keskellä aggression tunnetta ja pelkää käyttävänsä väkivaltaa. Aggression on tunne, jonka taustalla voi olla erilaisia muita negatiivisia tunteita kuten vihaa tai häpeää. Aggressio ei kuitenkaan ole vielä minkäänlainen teko, vaan pelkästään tunne. Joillakin henkilöillä, joissakin tilanteissa aggressio voi johtaa peruuttamattomiin tekoihin, kuten väkivaltaan. Meillä kaikilla on kuitenkin kyky hallita tunteitamme, jotkut meistä vain tarvitsevat hieman harjoitusta näin voimakkaiden tunteiden hallintaan. Harjoitteen tarkoituksena on syvän palleahengityksen, rentouttavan musiikin ja puheen keinoin laukaista kehon jännitystiloja, rauhoittaa hengitystä ja laskea aggression tunteita ja näin ehkäistä väkivallan käyttöä. Halusin tehdä harjoitteesta tarpeeksi lyhyen ja ytimekkään, jotta sitä voi käyttää halutessaan joko päivittäin tai riidan aikana otettavan aikalisän aikana. (aikalisä on työkalu, jota käytetään esim. riitatilanteissa, niin, että sovitaan aikalisä, jonka aikana molemmat riidan osapuolet saavat aikaa ja tilaa rauhoittua ja jonka jälkeen riidan aiheeseen palataan takaisin rauhallisesti keskustellen). Uskon, että harjoite sopii kaikille väkivallan kanssa kamppaileville iästä, sukupuolesta ja teoista riippumatta.

Istu hetkeksi alas, ota hyvä asento, avaa tämä linkki sulje silmäsi ja rentoudu hetkeksi.

Kiitos, että kokeilit harjoitusta. Toivottavasti siitä oli sinulle apua.

Netistä voit löytää lisää tietoa tunteiden säätelystä, erilaisista rentoutusmenetelmistä, mindfulnessista ja meditaatiosta. Sieltä on myös helppo löytää erilaisia rentoutusharjoituksia videoina, äänitteinä ja kirjoitettuina ohjeina. Kannattaa tutkia tarjontaa ja etsiä juuri itselleen sopivat harjoitteet ja kokeilla niitä eri tilanteissa. Mahdollista on myös, etteivät rentoutusharjoitukset sovi sinulle. Silloin kannattaa rentoutua muilla, itselleen sopivilla, keinoilla. Kokeile vaikka lenkkeilyä, musiikin kuuntelua, piirtämistä tai vaikka vain saunan löylyissä istumista. Voit myös halutessasi ottaa minuun tai väkivaltatyön kollegoihini yhteyttä, niin voimme yhdessä käsitellä tunteitasi, kokeilla erilaisia rentoutusmenetelmiä tai vaikka ilmoittaa sinut vertaistukiryhmään, jossa näitä teemoja käsitellään.

Rentouttavaa ja väkivallatonta kesää!

 

Jennika Tuomola

Väkivaltatyön asiantuntija, Meditaatio- ja rentoutusohjaaja

Lyömätön Linja Espoossa ry

facebook_page_plugin