Väkivallan seuraukset voivat olla pitkäkestoisia väkivaltaa perheessään nähneelle, sitä suoraan kokeneelle että sitä käyttäneelle.
Väkivaltaa kokeva
Fyysisten seurausten, esimerkiksi mustelmien, ruhjeiden, murtumien, pysyvien vammojen ja keskenmenojen lisäksi seuraukset ovat ennen kaikkea henkisiä.
Läheisensä pahoinpitelemäksi tai henkisen väkivallan kohteeksi joutunut henkilö voi menettää, ainakin hetkellisesti, luottamuksensa ihmisten hyvyyteen ja rakkauteen. Hänen itsetuntonsa, mielialansa ja elämänilonsa voivat laskea merkittävästi. Hän voi kokea syyllisyyttä ja häpeää siitä, miten häntä kohdellaan. Hän voi kokea voimakkaita, äkillisiä pelkotiloja jokapäiväisissä tilanteissa, kun jokin ääni tai haju muistuttaa pahoinpitelytilanteesta.
Väkivaltaa nähnyt lapsi
Siinä missä aikuiset voivat itse päättää suhteen jatkumisesta tai loppumisesta, ei lapsilla ole siihen mahdollisuutta. Lapset tarvitsevat kaikkien aikuisten erityissuojelua.
Lapset tietävät, että kotona kaikki ei ole kunnossa, vaikkei heille puhuttaisi väkivallasta tai he eivät suoraan sitä näkisi. He aistivat jännittyneen ilmapiirin. Piinallisesta tilanteesta kotona kielivät esimerkiksi keskittymis- ja käytöshäiriöt koulussa, väsyneisyys ja ilottomuus. Toisaalta lapsi voi olla liiankin reipas eikä uskalla näyttää omaa pahaa mieltään.
Pienille lapsille on ominaista, että he syyttävät ikävistä tapahtumista itseään. Lapsen kanssa pitää aina puhua kotona tapahtuvasta väkivallasta ja kertoa, ettei lapsi ole syyllinen toisten käyttäytymiseen. Väkivallan kokemisen tai näkemisen ja siitä puhumattomuuden seurauksena lapsen minäkuvan kehitys voi häiriintyä ja lapsi saattaa alkaa ajatella, että hän on jollain tavoin paha tai huono.
Läheiset, työ- ja opiskelukaverit, naapurit
Väkivalta ei ole yksityisasia. Se koskettaa kaikkia, jotka aistivat tai tietävät jonkin olevan vialla perheessä. Ystäville, työtovereille, vanhemmille ja muille elämässä mukana oleville henkilöille väkivaltaan puuttuminen tai siitä yleensäkään puhuminen voi olla vaikeaa. Läheiset kantavat myös syyllisyyttä ja huolta. Omaan oloon voi hakea keskusteluapua.
Työtoverit voivat huomata väkivaltaa kokevan olevan henkisesti poissaoleva ja alakuloinen. Hän voi muuttua sulkeutuneemmaksi tai toisaalta hänestä ei ulospäin huomaisi mitään, jos häntä ei tuntisi niin hyvin. Hänellä voi olla ulkoisia ruhjeita. Työtoveri voi myös käyttää väkivaltaa perheessään. Läheskään kaikki perheessään väkivaltaa käyttävät henkilöt eivät ole väkivaltaisia muussa elämässään. Jos työtoverille on vaikea itse puhua huolestaan, voi asian ottaa puheeksi esimiehen kanssa. Esimiehen vastuulla on huomata työhön vaikuttavia asioita ja ohjata työntekijä työterveyshuoltoon.
Väkivaltaa käyttänyt
Väkivallan käyttämisestä voi seurata rikosseuraamus ja läheisen suhteen loppuminen. Jos henkilö kokee toimineensa yleistä ja omaa moraaliaan vastaan, seuraa siitä hänelle henkistä tuskaa: häpeää, itsetunnon laskua ja toivottomuutta.
Väkivaltaa käyttänyt ihminen voi muuttaa omaa käytöstään, jos hänellä on siihen tahtoa.