Martti Syrjä kuvaa sanoittamassaan laulussa Murheellisten laulujen maa kierrettä, jossa työttömyys ja viina ajavat miehet epätoivoisiin tekoihin: ”hakkasivat naiset, lapset, jos ne kiinni sai”. Samankaltaista tarinaa kertoo osa asiakkaistamme, liian moni on kokenut tai nähnyt lapsuuden kodissaan väkivaltaa ja on lapsena vannonut: ”en tahdo tehdä koskaan lailla isin”. Aikuistuttuaan usea huomaa, ettei osaakaan ilmaista voimakkaita tunteita satuttamatta toisia ja itseä. Tulee möykättyä omaa pahaa mieltä perheessä. Hävettää. Ja jälleen mies vannoo, ettei enää koskaan toimi niin tyhmästi. Mutta kun tunteita koettaa vimmatusti olla tuntematta, niin hetken päästä ne sieltä taas ryöpsähtävät pintaan. Usea käyttää sanan säilää, moni myös kehon voimaa.

Päätös toimia toisin ei aina riitä, vaan siihen voi tarvita ammattilaisen tukea. Jos isien malli on ollut ajaa perhe lumihankeen, niin ei silloin ole voinutkaan oppia puhumaan tunteista ja miettimään, tarvitseeko tunteen kanssa toimia jotenkin. Päinvastoin, silloin on oppinut vihaamaan ja pelkäämään. Pärjäämään yksin. Potkimaan kyynel silmässä puunrunkoa ja leukapielet jäykkänä nielemään pahaa mieltä ja kauhua. Näyttelemään reipasta ja iloista, vaikka mahan pohjalla on painava möykky ja keuhkoissa ilmaton tila.

Jos lapsena on jäänyt vaille tunnekeskustelua, voi aikuisena sekä omien että toisten tunteiden kuuleminen olla vaikeaa. Miten vastata oman lapsen tunteisiin? Miten tunteista voi puhua? Voi pelottaa, ettei osaa olla sellainen isä kuin haluaisi. Häpeä ja pelko voivat olla tunnevoimia väkivaltaiselle käyttäytymiselle. Perheellä ei välttämättä ole käsitystä siitä, että väkivaltaa käyttävää pelottaa ja hän puolustautuu omia tunteitaan vastaan raivolla ja voimalla. Tunteet ja ajatukset ovat hänen mielessään ja kehossaan. Toisille käytös näyttäytyy käsittämättömänä, mielivaltaisena vallan ja kontrollin käyttönä, jota ei voi ennustaa. Perheenjäsenet joutuvat elämään varpaisillaan, varjoina pitkin seiniä. Väkivaltaa käyttävä aikuinen on yksin vastuussa omasta käyttäytymisestään ja huonon, jopa rikollisen, käyttäytymisen muuttamisesta.

Salla Hyvärinen
Väkivaltatyön asiantuntija
Lyömätön Linja Espoossa ry
________________________

Espoon kaupungin ja Lyömätön Linja Espoossa ry:n yhteinen espoolaisten isien vertaistukiryhmä (10 kokoontumiskertaa) alkaa marraskuussa. Lisätietoja ja ryhmään hakeutuminen: mika (at) lyomatonlinja.fi ja ville.uurtio (at) espoo.fi