Miestyö, tai mieserityinen työ tarkoittaa juuri miehille suunnattuja palveluita, esimerkiksi psykososiaalista apua erilaisiin haastaviin elämäntilanteisiin. Setlementtiliitto perustelee miestyön tarvetta sillä, että useat pojat ja miehet tarvitsevat apua yhteiskunnan rakenteiden muuttuessa siihen, miten mahtua nykyiseen maskuliiniseen miehen malliin. Tämän lisäksi miestyön tärkeyttä perustellaan esimerkiksi verraten siihen, miten työ vaikuttaa positiivisesti myös muuhun sosiaaliseen kenttään (Peitsalo 2008). Haasteena miestyön toteuttamisessa on kuitenkin esimerkiksi miesten suuri kynnys hakea apua ongelmiinsa.

Kun googlaa esimerkiksi ”miesten palvelut Espoo”, niin ensimmäinen tulos on Lyömätön Linja Espoossa. Muut tulokset ovat esimerkiksi partureita, Espoon karttapalvelu ja linkki kauppakeskuksen sivuille. Yksi linkki avautuu Espoon kaupungin verkkosivuille, mutta sekään ei avaudu suoraan sellaiselle sivulle, jossa kerrottaisiin miehille suunnatuista palveluista. Monesti puhutaan palveluiden sirpaloituneisuudesta, eli siitä, että erilaiset palvelut ovat hajautettuina useammalle eri taholle ja niiden piiriin on sen takia vaikeaa löytää. Esimerkiksi THL:n tilastojen mukaan Uudellamaalla noin 30% ihmisistä kokee, että heillä ei ole riittävästi tietoa kunnan palveluista (Kaikkonen ym. 2015). Palveluiden näkyvyys ja selkeys eivät siis ole vielä tarpeeksi hyvällä tasolla. Ehkä tämä on yksi syy siihen, miksi miehet eivät monesti hakeudu sosiaalipalveluihin, koska niitä ei helposti esimerkiksi googlen avulla itse löydä.

Ensi- ja turvakotien liiton tilastojen mukaan miesten määrä eri palveluissa on kasvanut 19% vuodesta 2016 vuoteen 2017. Kysyntä miehiä auttaville palveluille on siis ollut selkeässä kasvussa. Miesten määrän kasvuun sosiaalipalveluissa voi vaikuttaa moni asia. Yksi asia on lisääntynyt, miehiä osallistava työote eri palveluissa. Esimerkiksi perheiden kanssa tehtävässä työssä mies saattaa tuntea jäävänsä ulkopuoliseksi perheen asioissa, jos palvelut keskittyvät äitiin ja lapseen. Olisi siis tärkeää, että esimerkiksi perhetyö olisi kokonaisvaltaista perheen auttamista. Näin myös isät saavat tarvitsemaansa apua. Olivat syyt miesasiakkaiden lisääntymiseen mitkä tahansa, niin voidaan joka tapauksessa todeta, että mieserityisille palveluille on ehdottomasti tarvetta tulevaisuudessakin. Tätä työtä tekevät erityisesti kolmannen sektorin toimijat, eli järjestöt. Koen, että tämänkin takia järjestöjen tukeminen Suomessa on erityisen tärkeää. Hyvät sosiaalipalvelut kuuluvat kaikille.

Rebekka

Lyömättömän Linjan harjoittelija

Sosiaalityön opiskelija, Turun yliopisto

Lähteet:

Ensi- ja turvakotien liiton tilastoja

https://ensijaturvakotienliitto.fi/vaikuta-yhteiskuntaan/tilastotietoa/

Setlementtiliitto, miksi tehdä poika- ja miestyötä sukupuolisensitiivisellä työotteella?

https://www.setlementti.fi/poikajamiestyo/mista-on-kyse/

THL alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010-2015

http://www.terveytemme.fi/ath/2013-2015/graph/userselect.php?alue1=ath_01&alue2=ath_1001&osoitin=ath_service_info_cr&kuvio=gender_educ3&laheta=N%E4yt%E4

Peter Peitsalo (2008) Mieserityisyys ja hyvinvointi.

https://www.miessakit.fi/easydata/customers/miessakit/files/Liitetiedostot/extraURHO_1-08.pdf