Lyömättömän Linjan perustehtävänä on auttaa väkivallan kokijoita, siten että autamme tekijää lopettamaan väkivallan käytön ja tästä työstä meidät tunnetaan, mutta ei siinä ole vielä kaikki. Lyömätön linja Espoossa ry on kansalaisjärjestö, joka ottaa kantaa yhteiskunnan asioihin ja pyrkii ennaltaehkäisemään lähi- ja perhesuhde väkivaltaa.

Tilastomme pohjalta meidän asiakkaistamme on noin 80% on isiä. Emme suoralta kädeltä pysty sanomaan, miksi näin on. Huomattavaa on kuitenkin, että meidän palvelumme tavoittaa isiä ympäri pääkaupunkiseutua.  Onko niin, että isänä stressaa enemmän? Onko niin, että lapset kuormittavat parisuhdetta enemmän? Onko niin että perheet hakevat apua matalammalla kynnyksellä, kuin parisuhteessa elävät? On olemassa kysymyksiä, joihin ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta tarvetta on tukea miehiä heidän isyydessään. Isä Tuli! -ryhmä pyrkii palvelemaan tätä tarvetta.

Isi Tuli! -ryhmään on alkanut vuonna 2012 ja tällä hetkellä se pyörii kaksi kertaa vuodessa. Isi Tuli! -ryhmä on 10 kerran suljettu teemaryhmä. Syksyllä 2019 lähti käyntiin tämän vuoden toinen isi tuli ryhmä ja siinä on tällä hetkellä viisi isää. Isi Tuli! -ryhmässä ei ole lapset mukana ja ryhmäläiset pääsevät ensimmäisellä kerralla suunnittelemaan mistä olisi hyvä puhua. Syksyn ryhmä rakensi teemoiksi seuraavanlaisia: Mistä isyyden lähtökohdat kumpuavat, miten isäksi opitaan? Mitä on hyvä isyys ja miten tunteista puhutaan? Miten kasvatan lapsia? Perheen ajan käytön haasteet, mistä saan omaa aikaa? Nyt ryhmä on käynnissä ja on huomattavaa, miten alussa ihmiset tutustuvat ja miten luottamuksen syntyminen tuo iseille turvan puhua omista asioistaan ja menneisyydestään. 

Joskus olen kuullut myytin, että suomalainen mies ei puhu eikä tunne.  No ainakin oma kokemus on, että isi tuli ryhmässä tätä myyttiä ei ole, koska jos ympäristö on tukena ja tarjoamme mahdollisuuden puhua, niin kyllä suomalainen mies puhuu ja tuntee.

Isänä oleminen herättää meissä paljon, jos miettii että omaksumme itseemme täysin uuden roolin, kun meistä tulee isiä. Rooli on vastuullinen ja ainutlaatuinen, nyt minun pitäisi olla esimerkin näyttäjä ja opettaja, virheitä ei saisi tehdä ja jos niitä tekee niin älä kerro kellekään. Mitä jos se mitä itse olen saanut ei olekaan sitä mitä haluaisin omille antaa? Mitä jos olen kokenut liiallista vaille jäämistä oman isäni suhteen. Voiko kauhalla antaa, jos itse on saanut vaan lusikalla?

Isä ryhmässä pohditaan näitäkin, jos innostuit, niin hyppää mukaan.

Ville Uurtio

Väkivaltatyön asiantuntija

Lyömätön Linja Espoossa.