Vuosi 2019 oli Linjoilla monipuolinen ja mielenkiintoinen. Vuoden aikana ohjelmassamme oli mukana 171 asiakasta, joista 33 maahanmuuttajamiehille suunnatussa Miehen Linja -palvelussa. Näistä asiakkaista iso osa osallistui erilaisiin vertaisryhmiimme, joita viime vuoden aikana järjestettiin yhteensä yhdeksän.

Ryhmätoiminnat näkyvät toiminnassamme vahvasti myös kevätkaudella 2020. Keväällä tavoitteenamme on pyöräyttää käyntiin yhteensä viisi ryhmää: Veturi – väkivallankatkaisuryhmä, EVVK – englanninkielinen väkivallankatkaisuryhmä, jatkoryhmä Veturin jo läpikäyneille sekä ennaltaehkäisevät vertaistukea tarjoavat ryhmämme Isi Tuli!- isäryhmä sekä maahanmuuttajamiehille suunnattu Dusti-ryhmä.

Yksi viime vuoden mieleenpainuvimmista kokemuksista oli opintomatkamme Barcelonaan ja myöskään vuosi 2020 ei näytä kansainvälisen ja yli maan rajojen ulottuvan yhteistyön ja oppimisen kannalta yhtään hiljaisemmalta. Pohjoismainen osaaminen sukupuoleen perustuvan väkivallan suhteen on herättänyt kiinnostusta itänaapurissamme, ja keväällä tulemmekin tapaamaan venäläisiä kollegoitamme yhteisen projektin myötä sekä täällä Espoossa että myöhemmin vuoden aikana Pietarissa. Projektin tarkoituksena on jakaa osaamista väkivaltatyön asiantuntijoiden kesken pohjoismaista (Suomesta ja Islannista) sekä Venäjältä (Pietarista sekä Arkangelista), luoda kestävää yhteistyötä, ehkäistä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja parantaa sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Aktiivinen koulutustoimintamme myös Suomessa jatkuu edelleen. Keväällä suuntaamme ainakin Kajaaniin väkivallankatkaisuohjelmamme jatkoprosessikoulutuksen kanssa ja koulutamme alueen sosiaalialan ammattilaisia. Prosessikoulutuksiemme tarkoitus on antaa eväitä lähisuhde- ja perheväkivaltaa käyttäneiden kanssa työskentelyyn.

Kevätkaudella 2020 jatkuu aktiivinen yhteistyö myös jo olemassa olevien verkostojemme kanssa, joista yksi on Ison Omenan palvelutorilla maanantaisin 13.1.2020- 29.6.2020 klo 14.00-18.00. palveleva Eron ensiapupiste.  Eron ensiapupisteellä päivystämme kevään aikana ainakin kahteen kertaan.

Jäämme odottamaan, mitä muuta uutta kevät tuo tullessaan!

 

Tanja Tanskanen

Väkivaltatyön asiantuntija

Lyömätön Linja Espoossa Ry

Joulu on taas! On aika laskeutua arjen kiireistä ja kokoontua yhteen nauttimaan läheisten seurasta. Joskus mielikuvien jouluidylliin tulee säröjä, kun paineet, odotukset ja ylipäätään puhumatta jääneet mieltä hiertävät asiat nousevat pintaan.

Haluamme antaa joululahjan, jonka voi tallettaa mieleen tunteita nostattavien tilanteiden varalle. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa, mihin asti tilanteet etenevät. Olkoon jokaisen joulu sopuisa ja rauhallinen!

 

Mika Värränkivi

Väkivaltatyön asiantuntija

Lyömätön Linja Espoossa Ry

Lyömättömän Linjan perustehtävänä on auttaa väkivallan kokijoita, siten että autamme tekijää lopettamaan väkivallan käytön ja tästä työstä meidät tunnetaan, mutta ei siinä ole vielä kaikki. Lyömätön linja Espoossa ry on kansalaisjärjestö, joka ottaa kantaa yhteiskunnan asioihin ja pyrkii ennaltaehkäisemään lähi- ja perhesuhde väkivaltaa.

Tilastomme pohjalta meidän asiakkaistamme on noin 80% on isiä. Emme suoralta kädeltä pysty sanomaan, miksi näin on. Huomattavaa on kuitenkin, että meidän palvelumme tavoittaa isiä ympäri pääkaupunkiseutua.  Onko niin, että isänä stressaa enemmän? Onko niin, että lapset kuormittavat parisuhdetta enemmän? Onko niin että perheet hakevat apua matalammalla kynnyksellä, kuin parisuhteessa elävät? On olemassa kysymyksiä, joihin ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta tarvetta on tukea miehiä heidän isyydessään. Isä Tuli! -ryhmä pyrkii palvelemaan tätä tarvetta.

Isi Tuli! -ryhmään on alkanut vuonna 2012 ja tällä hetkellä se pyörii kaksi kertaa vuodessa. Isi Tuli! -ryhmä on 10 kerran suljettu teemaryhmä. Syksyllä 2019 lähti käyntiin tämän vuoden toinen isi tuli ryhmä ja siinä on tällä hetkellä viisi isää. Isi Tuli! -ryhmässä ei ole lapset mukana ja ryhmäläiset pääsevät ensimmäisellä kerralla suunnittelemaan mistä olisi hyvä puhua. Syksyn ryhmä rakensi teemoiksi seuraavanlaisia: Mistä isyyden lähtökohdat kumpuavat, miten isäksi opitaan? Mitä on hyvä isyys ja miten tunteista puhutaan? Miten kasvatan lapsia? Perheen ajan käytön haasteet, mistä saan omaa aikaa? Nyt ryhmä on käynnissä ja on huomattavaa, miten alussa ihmiset tutustuvat ja miten luottamuksen syntyminen tuo iseille turvan puhua omista asioistaan ja menneisyydestään. 

Joskus olen kuullut myytin, että suomalainen mies ei puhu eikä tunne.  No ainakin oma kokemus on, että isi tuli ryhmässä tätä myyttiä ei ole, koska jos ympäristö on tukena ja tarjoamme mahdollisuuden puhua, niin kyllä suomalainen mies puhuu ja tuntee.

Isänä oleminen herättää meissä paljon, jos miettii että omaksumme itseemme täysin uuden roolin, kun meistä tulee isiä. Rooli on vastuullinen ja ainutlaatuinen, nyt minun pitäisi olla esimerkin näyttäjä ja opettaja, virheitä ei saisi tehdä ja jos niitä tekee niin älä kerro kellekään. Mitä jos se mitä itse olen saanut ei olekaan sitä mitä haluaisin omille antaa? Mitä jos olen kokenut liiallista vaille jäämistä oman isäni suhteen. Voiko kauhalla antaa, jos itse on saanut vaan lusikalla?

Isä ryhmässä pohditaan näitäkin, jos innostuit, niin hyppää mukaan.

 

Ville Uurtio

Väkivaltatyön asiantuntija

Lyömätön Linja Espoossa.

No country is immune to Domestic violence or Gender based violence. Similar organizations such as Lyömätön Linja exist in other European countries. In October of 2019 Lyömätön Linja was able to visit two separate organizations that work with the phenomena of violence in Barcelona Spain.

We visited two different organizations who work with perpetrators of violence and with victims of violence.

The purpose of our visit was to share our experiences and see what we may have in common, and of course to learn from their expertise, methods and practices. Visiting such organizations in another country also gives us motivation and energy to go on in our own daily work. It gives us a boost, that we are doing very meaningful work.

The first organization that we visited was called Conexus. They are a non-profit organization that was founded in 2010, which offers specialized counselling programs for men suffering from relationship problems, or who have used violence within the relationship or family.  Clients can come to the services of Conexus voluntarily or by referral if there has been a crisis in the relationship. Alternatively, other organizations such as social movements can refer clients to the services of Conexus. Conexus also offers men closed group activity which consist of ten to fifteen sessions based on themes such as, what is violence, the meaning of it to the men, masculinity and they also do mindfulness.

The second organization was called Exil. They are also a non-profit organization that was founded in 1976 and works with female victims of violence, children who have been victims of mistreatment, sexual abuse and domestic violence. Exil also works with people who have been exiled and are victims of war, persecution, violence or torture. Exil also runs groups for women who have suffered violence from Macho men.

Barcelona gave us nice weather, peaceful streets, beautiful Gaudi buildings, tasty tapas and plenty to remember here in November rain in Espoo.

 

Dwayne Woodroffe

Väkivaltatyön asiantuntija

Expert in Domestic Violence & Intervention Work

Lyömätön Linja Espoossa ry

 

For more information:

http://www.conexus.cat/index.php?lang=eng

http://www.centroexil.org/

Olen tämän vuoden aikana tavannut ns. seurantakäynnillä useita Väkivallan katkaisuohjelman läpikäyneitä miehiä. Blogin otsikko on erään miehen palaute toiminnastamme. Seurantakäynnillä mies on täyttänyt loppuarvioinnin. Siinä tutkaillaan koko prosessia. Alkutilanne on kaikilla ollut vaikea. Asteikolla 0-10 miehen oma hyvinvointi on ollut 1 ja 3 välissä. Miehet kuvaavat olleensa umpikujassa ja elämänsä olleen kaaoksessa. Väkivaltaa mm. seliteltiin uhrin näkökulmalla, ”kun se toinenkin, niin minullakin on oikeus…”Väkivalta oikeutettiin, kun ei enää ollut muita keinoja. Haluttiin päästä pois tilanteesta. Miesten tarinassa näkyy myös pelko: ”Entä jos menetän rakkaani, entä jos en kelpaa”. Valitettavasti pelkoa ei saanut näyttää. Se peitettiin aggressiolla.

Prosessin alkuvaiheessa väkivaltaa pyritään tunnistamaan väkivallan ja turvallisuuden arviointi -lomakkeen avulla. Siinä käydään läpi eri väkivallan muotoja. Mies saattaa olla ymmällään ja todeta, että ei hän ole tarkoittanut olla väkivaltainen. Määritelmämme väkivallalle suuntaa kuitenkin katseen väkivallan kokijan kokemukseen: Väkivalta on sitä, mikä aiheuttaa toiselle pelkoa tai uhkaa tai mikä loukkaa toista. Tämän määritelmän mukaan varmasti kaikki olemme jossain vaiheessa syyllistyneet väkivaltaan. Mutta oleellista onkin se, että mitä teemme tämän tiedon kanssa. Jatkammeko käyttäytymistämme vai pyrimmekö muuttamaan sitä rakentavampaan suuntaan?

Työskentelyssä pyrimme vaikuttamaan myös väkivaltaa oikeuttaviin ajatuksiin. Niin kauan kuin on väkivaltaa oikeuttavia ajatuksia, niin kauan myös on väkivaltaa. Seurantakäynnille tulevilla miehillä väkivaltaa oikeuttavat ajatukset ovat muuttuneet vähitellen ajatuksiin yksilöllisestä vastuunotosta: Huolimatta siitä, miten puolisoni tai lapseni käyttäytyy, minulla ei ole oikeutta käyttää väkivaltaa. Aina on oltava toinen vaihtoehto. Tämä on koko prosessin läpimurto.

Tapaamani miehet olivat kaikki käyneet myös 15 kerran vertaistukiryhmäohjelman läpi. Veturissa miehet jakavat kokemuksiaan muiden miesten kanssa, pohtivat ja jalostavat jo yksilöprosessissa omaksuttuja kokemuksia ja väkivallattomuustaitoja. Veturi on monesti koko prosessin huipennus. Miehet istuvat ikään kuin samassa junassa ja ymmärtävät toisiaan, mutta myös sen kautta enemmän itseään.  

Ryhmän jälkeen järjestetään vielä yksilötapaamisia, mutta usein prosessi on jo loppusuoralla. Uutena toimintamuotona on ns. jatkoryhmä, johon kootaan Veturin käyneitä miehiä. Noin puolen vuoden kuluttua viimeisestä tapaamisesta, mies kutsutaan seurantakäynnille.

Mutta palataan nykyhetkeen. Mitä tapaamilleni miehille kuuluu nyt? Hyvinvointiasteikko näyttää lukuja 6-8. Kumppanin ja lasten luottamus väkivallattomuuteen on kasvanut myös huimasti. Työskentelyn aluksi luottamusta ei juuri ollut, kun se nyt on 6-8. Töitä vielä riittää, mutta suunta on oikea. Vanha elämäntapa ja tapa ratkaista kiistoja nostavat vielä joskus päätään, mutta miehet eivät enää räjähdä. Joillekin asiakkaille on vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että vaikka väkivalta loppuu, väkivallan seuraukset jatkuvat, pitkäänkin. Tämä seikka vaatii työstöä.  Moni haluaisi jo unohtaa ja mennä eteenpäin. Mutta yksi seurantakäynnillä oleva mies puhelee rauhallisesti ja yllättää minut sanomalla, että hän ei haluakaan unohtaa. Menneisyyden tapahtumat muistuttavat siitä, että tänään ja huomenna pitää olla valppaana.

Koen, että miehet ovat riittävän turvallisia jatkamaan matkaa ilman Lyömätöntä Linjaa. Sitä paitsi, kulkiessaan Lyömätöntä tietä, he ovat omaksuneet vankan työkalupakin. Tässä poimintoja tärkeimmistä väkivallattomuustaidoista:

  1. Oman aggressiotason tarkkaileminen
  2. Triggerien välttäminen
  3. Stressin purku ja välttely
  4. Toisen kuuntelu ja ymmärtäminen
  5. Time-out. Eli tilanteesta pois, hetkeksi esim. toiseen huoneeseen rauhoittumaan tai ulos happihyppelylle.

Kun mies lähtee ovesta viimeisen kerran, tunnen helpotusta, mutta myös surua. Surua siitä, että joudun päästämään irti, koin itsekin saavani keskusteluistamme. Helpotusta siitä, että taas yksi mies on saanut vastuullisen otteen elämästä. Ja mikä parasta, luottamus on palautumassa. Se näkyy myös suhteessa lapsiin. Erään miehen mukaan lapset uskaltavat jo uhmata häntä arjessa, mutta sanovat myös: Olet ihana isi”.

 

Miika Peltonen

Väkivaltatyön asiantuntija

Lyömätön Linja Espoossa Ry

facebook_page_plugin